Paska journalismi synnyttää salaliitot
25 Tam
Toimittajat inhoavat salaliittoteorioita, mutta heidän oma työtapansa synnyttää ne. Seitsemän vuotta sitten Saska Saarikoski hyökkäsi kolumnissaan WTC-salaliittoja vastaan. Samasta julkaisusta tunnettu Ville Similä on myös kirjoitellut vihaisia salaliittokolumneja.
Herrat yrittävät sanoa, että kylläpä olette saatanan tyhmiä, kun ette usko, mitä lehdissä kirjoitetaan.
Itse uutistyön tuntevana osaan ymmärtää tämän elitistisen toimittajanäkökulman, mutta vainoharhaisena hulluna ymmärrän myös mediatotuuden kyseenalaistajan logiikkaa.
Jos salaliitto on mielikuvituksen tuotetta se on helppoa osoittaa vääräksi. Tähän riittää kysymys: Missä lähteet ja mitä ne ovat? Tällaiseen keskusteluun toimittajat eivät liiemmin halua antautua.
Selväjärkinen ihmisolento kykenee muodostamaan valistuneen mielipiteen totuudesta, kun heille tarjotaan siitä laadukasta ja monipuolista tietoa. Jos tiedon totuusarvo epäilyttää, voi luottamustaan parantaa arvioimalla lähteitä. Lähteet ovat sitä luotettavampia, mitä vähemmän välissä on ihmisiä tarinaa kertomassa.
Toimittaja itse on useimmiten tiedonvälityksen välikäsi tai välikäden välikäsi, joka saattaa heikeintää tiedon luotettavuutta tekemällä virheitä ja painottamalla epäolennaisuuksia. Etenkin silloin tämä on riskinä, jos toimittaja piilottelee alkuperäislähteitä.
Enkä nyt kerro niistä harvinaisista keisseistä, jolloin toimittajalla on syy piilottaa lähteensä vedoten lähdesuojaan. Vaan aivan tavallisesta uutisjournalismista, jossa tieto on hankittu avoimista lähteistä, eikä toimittaja siltikään jostain käsittämättömästä syystä voi linkittää alkuperäiseen tietolähteeseen.
Case Study: gallupit johtavat kansaa harhaan!!!
Tuohduin medialle, kun luin Soininvaaran blogauksen Niinistön suosio romahti.
Kahden perättäisen HS:n mittauksen välillä kaikkien muiden ehdokkaiden kannatus näyttäisi pysyneen samana, mutta Haaviston, Väyrysen ja Arhinmäen kannatus näyttää nousseen yhteensä lähemmäs 20 prosenttiyksikköä.
Virhe perustuu siihen, että HS on kesken vaalikamppailun päättänyt muuttaa tapaansa ilmoittaa gallup-tuloksista. Aiemmin mukana laskuissa oli EOS-äänet, mutta nyt nämä poistettiin ennen prosenttien jakamista ehdokkaiden kesken. Seurauksena kaikkien tulokset paranivat, ja erityisesti Niinistön kannatus näytti pudonneen vähemmän.
Tarkistin asian heti Soininvaaran blogauksen jälkeen helpoimmin löytyvästä suomalaismedian tarjoamasta gallup-seurannasta.
Eihän tämä ole, perkele, mahdollista! Laitoin HS.fin toimitukseen salaliittopäissäni varsin asiallisen sähköpostin, johon lisäsin ylläolevat linkit, ja kysyin aikovatko oikaista asiaa nyt jotenkin. Loukkaannuin syvästi, kun HS ei viitsinyt edes sähköpostiin vastata.
Piti lähteä itse selvittämään, kuinka systemaattista median kokoomuslainen salaliitto gallup-tuloksien ilmoittamisessa oli.
Pian selvisi, että aiheesta oli jo käyty journalistien sisäistä keskustelua ja muutos ilmoitustavassa oli sikäli perusteltu, että uusi tapa antoi realistisemman kuvan vaalipäivän odotuksista.
Jouduin tämän todetakseni listaamaan gallupit kahteen eri taulukkoon, joissa tulokset, toisin kuin Iltalehden gallup-seurannassa, ovat vertailukelpoisia.
Yllä olevat käppyrät perustuvat galluppeihin, joissa julkaisija on päättänyt ilmoittaa prosentit vain kantansa päättäneistä ehdokkaista. Vaalien lopputulos oli hyvin lähellä viimeisimmän gallupin kertomaa.
Tämä jälkimmäinen käppyrä on laadittu niistä gallupeista, joissa julkaisija on ilmoittanut prosenttitulokset kaikista kyselyyn vastanneista. Kun tähän käppyrään lisätään presidentivaalien tulokset (Viimeinen tulos oikealla), näyttäisi siltä, että gallup-tulokset meni persiilleen.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt, eikä gallupissa ole sinänsä mitään vikaa. Iltalehti, muutama yksittäinen toimittaja ja moni kansalainen on vain päätynyt vertailemaan vertailukelvottomia tuloksia keskenään.
Tältäkin olisi varmaan vältytty, jos kaikki mediat ottaisivat mallia Ylestä, ja linkittäisivät alkuperäiseen gallup-lähteeseen. Siinä on esitetty kivasti taulukkona molemmat vaihtoehdot ja näin uskoisin muidenkin tutkimuslaitosten tekevän.
Linkit lähteisiin, jumalauta!
Journalisteilla on sääntö, että pitää tuoda jutuissa lähde esiin. Lähteet yleensä mainitaan, mutta lukijaa ei aktiivisesti kannusteta etsiytymään alkuperäislähteille.
Tämä jättää toimittajille täysin tarpeettoman sauman käyttää mielivaltaa portinvartijaroolissa. Toimitusten kokoomus- ja punavihersalaliitoista tulee ihmisten päissä totta, kun uutiset vaikuttavat formaattinsa puolesta mielipiteiltä uutissivustojen vältellessä linkittämistä lähteisiin. Blogiformaatti on tässä suhteessa uutisia valovuosia edellä.
Linkittäminen on helppoa, eikä siihen mene muuhun journalistiseen työhön nähden paljon aikaa. Ilmiselvien linkkien puuttuminen herättää ainakin minulla välittömästi epäilyksen tiedon luotettavuudesta.
Linkittää voi joko lauseen kohtaan, jossa lähde mainitaan, tai sitten lähteet voi koota nätiksi linkkirimpsuksi jutun alareunaan. Jopa haastattelumatskut voitaisiin useimmiten ladata sellaisenaan nettiin, ja sekin vähentäisi riskiä tehdä täysin mielivaltaisia ja epäolennaisia poimintoja haastateltavan kommenteista.
Itse haaveilen sellaisesta, että jonain päivänä myös julkaisujen keskustelupalstoilla käytäisiin kriittistä argumentaatiota esimerkiksi lähteiden luotettavuudesta, mutta se taitaa olla silkkaa utopiaa.
Aineistoa:
No comments yet