Hallitusohjelma vuoti julkisuuteen jo ennen joulua – laadin silti toisen

Vuorokautta ennen varsinaista äänestyspäivää on hyvä palauttaa mieleen, että vaalit on pelkkä bluffi ja hallitusohjelmasta sovittiin jo. Elina Grundström avasi tätä ansiokkaasti jo ennen joulua, mutta eipä siitä sen jälkeen ole julkisuudessa pahemmin huhuiltu. Tässä vielä tuo Sitran laatima ohjelma viitteeksi.

Se olisi kyllä ihan hyvä, jos valtiota johdettaisiin jatkossa strategisemmalla otteella. Vittumaista tässä on vain se, että strategian laatimiseen pääsevät vaikuttamaan ainoastaan sellaiset synkkämieliset suurporvarit, jotka näkevät Suomen kansalliset vahvuudet täysin päälaellaan. Näin strategiamme perustuu myös tulevaisuudessa ulkomaisten sijoittajien perseennuolentaan.

Suomihan on strategiassaan myötäillyt vuosikaudet niin sanottua Etelä-Korean mallia. Se perustuu siihen, että kansantalous saadaan kasvuun tukemalla suurimpia yrityksiä vero- ja rahoituspolitiikalla sekä ay-liikkeen vaikutusvaltaa systemaattisesti heikentämällä. Suomea johtavat porvarit ovat niin rakastuneita näihin ulkomaisten tovereidensa malleihin, että uskovat niiden kopioinnin sellaisenaan tuovan meille, tai ehkä vain heille, auvoisen tulevaisuuden.

Maailmantalous on kuitenkin kriisissä ja tosiasiat puhuvat sen puolesta, että kriisi jatkuu tulevaisuudessakin. Jos jatkamme tällä porvareiden strategialla, se tarkoittaa käytännössä kiihtyvää työntekijöiden oikeuksien polkemista ja sosiaalisten tulonsiirtojen alasajoa, jotta suppea meritokraattinen eliitti saisi jatkaa bakkanaalejaan.

Porvareiden mielestä suomalaisia vahvuuksia tuetaan esimerkiksi koulujen lukukausimaksuilla, helpottammalla veropakoilua, luomalla halpatyömarkkinoita ja syventämällä kansalaisten kontrollia. Kaikkea tätä on valmisteltu pitkälle jo viime vaalikaudella. Nyt riittää, että sama meno jatkuu.

Vaihtoehtoinen hallitusohjelma

Koska tykkään lobata melkein yhtä paljon kuin Sitran poitsut, heitän ilmoille vielä vaihtoehtoisen hallitusohjelman. Hain perustaa ohjelmalle siitä, miten itse näen maailmankuulun suomalaisen hyvinvointimallin vahvuudet.

Ohjelma on periaatteessa puhdasta porvarillista liberalismia Jeremy Benthamin hengessä. Mutta tässä patamustassa kokoomus-maassa klassinen liberalismikin on nykyään ultravasemmistolaista hapatusta.

1.  Täysin läpinäkyvä hallinto ja rahaliikenne

• Pyrkimyksenä pitäisi olla yhteiskunta, jossa Wikileaksiä ei tarvita. Päätöksenteon pitää olla välittömästi täysin avointa ja julkista. Kaikki julkinen tieto on saatava mahdollisimman helposti jokaisen ulottuville.
• Laki pitää saada kunnolla verkkoon julkisesti saataville ja kaikki lainsäädäntö tehdä täysin läpinäkyväksi. Nyt näin ei ole, kun porvarillisten lakimiesten ansiot on priorisoitu tiedon saantia tärkeämmäksi. Sääntöjä ja paskoja lakeja pitää pystyä muuttamaan nykyistä nopeammin. Jos laista tehdään läpinäkyvämpää ja ymmärrettävämpää, sen säätämistä voidaan myös demokratisoida osallistamalla joukkoälyä sen kehittämiseen.
• Myös rahaliikennettä on avattava julkisuuteen, jotta vältytään veronkierrolta. Ei haittaa, että joku porvari vetää isompaa liksaa. Enemmän haittaa, jos porvari ei maksa veroja eikä kerro mistä rahat tulevat.
• Julkisen rahankäytön tuottavuutta parannetaan parhaiten organisaatioiden läpinäkyvyyttä lisäämällä, ei potkimalla työntekijöitä vittuun. Valtion ja kuntien tuottavuuden kehittäminen vähentämällä ensisijaisesti ihmistyövoimaa rapauttaa koko julkisen sektorin.

2. Vahvistetaan maksutonta julkista infrastruktuuria

• Kun Suomen politiikan suunta on kopioitu Margaret Thatcheriltä, samat ongelmat, jotka rapauttivat britannian infrastruktuurin kohtaavat meitäkin. Ja kun on käynyt ilmiselväksi, että jenkkien terveydenhuoltojärjestelmä on paskin mahdollinen, johan se on Suomeenkin saatava. Kun ruotsalaiset surffailevat nettipornoa kuitusosialismissaan 10-megaisilla yhteyksillä, meillä joudutaan tyytymään taantuneiden puhelinyhtiöiden ansiosta rupuisilla mokkuloilla suttuisiin tissikuviin.
• Infrastruktuuri on rahoitettava verorahoilla, ei markkinoilla. Markkinarahoitus tarkoittaa käyttömaksuja, joka on tasaveroakin taantumuksellisimpi rahoitustapa. Julkinen infrastruktuuri tarkoittaa, että siitä maksetaan vain veroissa ja suurempituloiset maksavat enemmän, koska ovat kerran hyötyneet toimivasta infrasta enemmän.
• Investoimalla julkista rahoitusta infrastruktuuriin, luodaan paremmat toimintaedellytykset myös markkinoille. Toimiva ja maksuton julkinen infra poistaa ihmisten elämästä ja yritysten liiketoiminnasta sellaisia pullonkauloja, jotka ovat tukahduttaneet kansantaloudet thatcherismiin nojaavissa maissa.

3. Tehokkaampi, avoin ja täysin maksuton koulutusjärjestelmä.

• Kannattaa tutustua intialaisen pedagogiikan tutkijan Sugata Mitran näkemyksiin koulutuksesta. Tutkitusti pienimmällä kurittamisella ja vähäisimmällä opettajien tai vanhempien harjoittamalla mielivallalla saadaan parhaita pedagogisia tuloksia. Siksi kokoomuksen yliopistouudistus on kaikessa fantastisuudessaan ollut pahinta paskaa pitkään aikaan. Valtaa koulutusjärjestelmässä on nimittäin siirretty juurikin opiskelijoilta byrokraattisesti keskitetyille organisaatioille.
• Kaikki koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä tieto on julkistettava nettiin vapaasti ja helposti saataville. Tämä voi lähteä liikkelle kirjastojen digitoinnista. Suomen on irtauduttava niistä kansainvälisistä strategioista, joilla tietoa aidataan kauppatavaraksi ja lähdettävä pohjoismaisille linjoille vapaan ja avoimen tiedon mallimaana. Tämä mahdollistaa sen, että niillä, jotka eivät ole koulussa tai töissä, voisi myös olla parempaa tekemistä kuin katsoa salkkareita. Vapaasti saatavilla tietoresursseilla väkemme osaamistaso ja työkyky on moninkertaistattavissa, joka parantaa edelleen tuottavuutta.
• Suomenkielisen tiedon avoin saatavuus verkossa kasvattaa kielitaitomme houkuttelevuutta. Verkko-oppimisen voisi viedä niin pitkälle, että opintopisteiden keräily sallitaan kaikille riippumatta opiskelupaikoista ja siten, että myös tutkintoja on mahdollista suorittaa instituutioiden ulkopuolella. Edelleen maksutta. Riittää, että kriteerit ja oppimateriaalit julkistetaan.

4. Rennompaa ja työllistävämpää liiketoimintaa

• Verokertymä on pitkälle riippuvaista yksityisen sektorin rahaliikenteestä. Yritystoimintaan kannustamisessa ei kuitenkaan ole mitään järkeä lähteä kansainväliseen verokilpailuun. Strategisesti se on yhtä viisasta kuin kilpailla ravintola-alalla kolmen euron pizzoilla. Suomen hyvinvointimallin vahvuudet, kuten ilmainen koulutus, toimiva kirjastolaitos ja maksuttomat julkiset palvelut pitää rahoittaa suhteellisen korkeilla veroilla. Liiketoimintaa voidaan luoda veroratkaisuja tehokkaamin vasemmistolaisella sosiaalipolitiikalla.
• Perustulo mahdollistaa paljon verokikkailua tehokkaammin uusien yrittäjien saamisen markkinoille. Nyt yrittäjä riskeeraa työttömyyskorvauksensa ja joutuu ottamaan kaupan päälle vitusti velkaa firman pääomaksi. Porvarillisessa logiikassa uskotaan, että tämä riski sitten motivoi tekemään kunnolla töitä. Näin yrittäjästä tehdään vielä duunaria pahempi työjuhta, jolla ei jää aikaa liiketoimintansa kehittämiseen. Yrittäjän pitäisi pystyä vapauttamaan itselleen stressitöntä aikaa, mutta tämä ei ole mahdollista, jos firma perustuu velanottoon ja kädestä suuhun elämiseen. Sosiaalisten rahavirtojen puuttuminen kasaa vallan ja mahdollisuudet markkinoilla niille, joilla fyrkkaa löytyy ennestään.
• Poistetaan kaikki yrittämiseen liittyvät turhat pullonkaulat. Esimerkiksi taloushallinto, lakipalvelut ja yritysneuvonta on toteutettavissa nykyisellä tietotekniikalla verkossa hyvin edullisesti. Käytännössä kirjanpitoon liittyvä byrokratia on lähes turhaa, koska rahaliikennettä ja kirjanpitoa voidaan nykyään automatisoida. Julkista rahaa pitää investoida sellaisten maksuttomien avoimen lähdekoodin sovellusten kehittämiseen, jotka vähentävät yritysten riippuvuutta byrokratiapalveluista. Tarkoitukseni ei ole tehdä kirjanpitäjistä ja lakimiehistä työttömiä, vaan saada nämä papereiden pyörittelyn sijaan vapauttamaan aivonsa esimerkiksi asiantuntijapalveluiden kehittelyyn.
• Uusia yrityksiä ja pienyrityksiä tukemalla luodaan markkinoille kilpailua, joka haastaa isommat, vanhemmat ja byrokraattiset toimijat. Tällä hetkellä julkista rahaa syydetään eniten juuri jälkimmäisille firmoille. Päinvastaisella politiikalla suurimpien firmojen automaattiset rahahanat ja välistävetobisnekset voivat alkuun kärsiä, mutta kansantalous ja työllisyys kokonaisuudessaan voittaisi.

5. Paikallisella omavaraisuudella taataan työllisyys ja hyvinvointi

• Energiaratkaisuissa, elintarviketuotannossa ja kunnallisissa palveluissa on nojattava ensisijaisesti paikallista työllisyyttä edistäviin ratkaisuihin. Näin kehitetään samalla tuotannon ekologisuutta.
• Ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta parannetaan eniten luomalla oikeudenmukaiset työmarkkinat. Tämä tarkoittaa käytännössä työntekijöiden minimioikeuksien selvää parantamista. On säädettävä indeksiin sidottu minimipalkka, universaali vastikkeeton perustulo ja lyhennettävä pakollinen työaika 30 tuntiin viikossa samalla, kun kitketään harmaa talous. Tämä ei heikennä yritysten kilpailukykyä, koska säännöt ovat samat kaikille.
• Sen sijaan että Suomea ghettoutetaan työttömyydellä, halpatyömarkkinoilla ja pidemmillä työurilla, voitaisiin keskittyä työvoiman tuottavuuden parantamiseen. Työaikaa lyhentämällä ja asettamalla keskeiseksi kansalliseksi mittariksi mediaanituntiansio, voidaan nykyistä paremmin taata työntekijöiden elinikäinen oppiminen ja siten tuottavuuden kasvu.

6. Hyvinvointijärjestelmä rahoitetaan toisenlaisella pankki- ja veropolitiikalla

• Sen sijaan, että pankkien rahoittamiseksi leikkaamme julkisista palveluista ja pistämme ihmiset uhraamaan enemmän vapaa-ajastaan, teemme päinvastoin. Euroopan pankit on pistettävä rahoittamaan julkinen sektori.

Eihän tätä hallitusohjelmaa nyt yksin viitsi kirjoittaa

Vaikka tiedänkin olevani vitusti fiksumpi kuin yksikään noista Sitran kokoomuslaisista kabinettistrategisteista, on ehkä vähän liikaa yrittää kirjoittaa tämä hallitusohjelma yksin valmiiksi yhden päivän aikana. Kehitän, lähteytän, kuvitan ja jatkojalostan tätä eteenpäin blogiin tulevan kansalaispalautteen pohjalta.