Mistä fyrkat taiteilijalle?

13 Huh

Artikkelin lukemiseen menee arviolta 4 minuuttia

Sami (vasemmalla), Ukko, Ilpo ja Jaakko jossainpäin Töölöä sunnuntaibrunssilla. Kuva: se terassifilosofi, joka huutelee haastattelun taustalla.

No niin, yritetääs saada näitä haastatteluja julki. Tossa joku muutama viikko sitten vietin iltaa vanhan lukiokaverin Sami Toroin kanssa. Heillä on sellainen menestyvä viihdeorkesteri kuin Yön Syke. Pistä taustalle soimaan, niin kuulostaa tää haastattelu vielä paremmalta.

Taloudelliset realiteetit Yön Sykkeen ympärillä

Anteeksi, mutta lähdin tähän haastatteluun vähän siltä pohjalta, miten tuotteistaja Jari Parantainen omaa insinöörin aivovammaista logiikkaansa opettaa. Taiteilijan toimeentulo kiinnostaa, koska itse olen samassa asemassa. Kun valmistaa digitaalisia tuotteita, oli se sitten musaa, journalismia tai koodia, tuotteen rajakustannus on nolla.

Pitää olla Bill Gatesin kaltainen filantrooppi kusipää, että pystyy kunnolla rahastamaan tuotteella, jonka kopiointi ei maksa. Rahaa pitäisi saada työstä, ei siitä, että estää ihmisiä kopioimasta ja saamasta informaatiota.

Taide kysyy filantrooppia

Taiteen tekeminen edellyttää, että ihminen tekee työtä vapaaehtoisesta oman visionsa eteen, eikä jonkun muun alaisuudessa. Taiteella ei siksi ole asiakasta. Taiteesta pitää jos pitää. Taiteilija elää joka tapauksessa pummina.

Siksi tarvitaan filantrooppia, joka antaa sitä rahaa. Filantrooppia voidaan kutsua ihmisystäväksi, jos halutaan liittää tähän joku moralistinen pointti. Taitelijan näkökulmasta filantrooppi on pelkkä lahjoittaja.

Heitin ton Bill Gates läpän aikalailla hatusta, mutta kattokaa sellainen elokuva kuin Pirates of Silicon Valley, niin tiedätte mistä on kyse.

Rytmin filosofisen idean voi keksiä vain baarissa

Tää viimeinen osa menee melko syviin vesiin. Pohdimme rytmin merkitystä ja haastattelu loppuu siihen, kun naapuripöydän avustaja, kertoo kokemuksistaan Metallican kanssa. Laitetaan tähän nyt tämäkin linkki.

Johtopäätökset

Talouden ongelma ei ole se, minkä Björn Wahlroos luulee sen olevan. Nuoret tekevät aivan vitusti töitä. Ongelma on siinä, ettei suurimmasta osasta sitä työtä makseta liksaa. Me tehdään käytännössä orjatyötä, josta muut vetää ihan vitusti välistä.

Antaisitte meille nyt sen vitun perustulon, niin voitaisiin alkaa tekemään oikeita töitä. Ei tää talous voi olla sellainen järjestelmä, jossa suurin osa ihmisistä alistetaan asemaan, jossa meidän täytyy keskittyä pelkkään ylemmälle yltäneiden perseiden pyyhkimiseen. Paskaduunit kyllä hoidetaan, mutta ois muutakin tekemistä.

Kun automaatio vähentää aineelliseen tuotantoon käytettävää aikaa, pitäisi kehittää malleja, joilla muustakin kuin aineellisesta tuotannosta saadaan liksaa. Se ratkaisu ei ole tuotteistaminen, koska sikäli kun se tarkoittaa tiedonsaannin estämistä, se sotii koko digitaalisen informaation luonnetta vastaan. Sitä paitsi markkinoilla tuote, jonka rajakustannus lähestyy nollaa, hinta lähestyy nollaa. Silloin sillä paskalla ei elä kukaan.

Aiheesta lisää:

Indiepäissään: Yön Syke

Voima: Sä, Marx ja Wikileaks

3 Responses to “Mistä fyrkat taiteilijalle?”

  1. Eppu 13.04.2011 at 17:47 #

    Sosiaalitoimisto ja Kela taitaa olla suurimmat yksittäiset suomalaisen taiteen tukijat tällä hetkellä.

  2. antt 14.04.2011 at 15:30 #

    Hyvää materiaalia. Pieni terminologinen juttu: taiteensuosijaa kutsutaan tavanomaisemmin mesenaatiksi kuin filantroopiksi.

  3. nym 16.04.2011 at 11:48 #

    ‘Taiteilijat’ töihin, kyllä sitä taidetta voi tehdä työn ohella. Ja onhan niitä oikeita ‘taiteilijoille’ tarkoitettuja töitäkin olemassa… Varsinkin kuvataiteen kanssa puljaavat voisivat varsin hyvin toimia esim. graafikkoina jos vaan on osaamista. Näyttää kylläkin siltä että varsin moni ‘taiteilija’ on pelkkä työtä pakeneva loinen, kuten porvarit. Perkele.

Leave a Reply